Kesäpäivät

Kertoisinko sinulle lapsuuteni kesistä? Kesistä, kun aivan tuvan nurkan takaa poimin muovimukillisen mustikoita survottavaksi ja syötäväksi lätyillä. Aivan oikein; ”lätyillä” – koska isolla valurautapannulla paistetut lätyt tuli syödä rullalle käärittynä ja mukissa olevaan mustikkasurvokseen kastaen. Päivistä, jolloin äiti – bikineissä ja auringosta lämpimänä – koputti kamarin ikkunaa herättääkseen minut aurinkoiseen, peilityyneen aamuun. Hän oli jo tehnyt pullataikinan ja keitti munkkirinkilöitä rannalla olevassa pienessä keittiössämme. Rinkilänpaistamiseen tarvittavalla auringonkukkaöljyllä voideltiin myös meidän lasten ruskettuneet selät, ja järven pinnalle muodostui sitten sinertävä öljyvana aina kun menimme uimaan. Kesistä, jolloin isän kanssa lähdin kalaan, ahvenia pyytämään. Saalis savustettiin ja syötiin voileivän päällä, viilin kanssa. Siihen aikaan taisi Storrankin kaupan reikäleipä, joka homehtui nopeasti jos ei sitä heti syöty, olla ainoa tarjolla oleva leipä. Ja sitten lasillinen maitoa ja korppuja jälkiruuaksi. Päiviä, jolloin veistin tikkuja uudella puukollani ja naulasin kannon täyteen vanhoja nauloja joita löytyi vajastamme, ruosteisesta emalisesta pesuvadista. Kesiä, jolloin uin aamusta iltaan. Ensin aivan laiturin vieressä käsipohjaa, sitten eräänlaisen kelluntaliivin avulla, jonka isä oli tehnyt vihreästä kankaasta ja korkinpalasista ja joka nyöritettiin rinnan ympäri. Sääntönä oli, että uudestaan järveen ei saisi mennä tukka edelliseltä uintireissulta märkänä. Minun lyhyeksi leikattu tukkani kuivui hetkessä. Kesiä, jolloin loikoilimme tuvassa sarjakuvia lukiessa tai korttia pelatessa iltaisin ja niinä päivinä, kun sade ropisi mukavasti huopakatolla. Kesinä, jolloin serkut olivat käymässä ja ahtauduimme kaikki, ehkä 8–9 henkilöä, 29 neliön tupaan nukkumaan. Vedimme pitkää tikkua siitä, kuka sai nukkua yläsängyssä ja kuka joutui yöksi ”lepo-lasselle” (eräänlainen kokoontaitettava aurinkotuoli ja varapeti). Ja kun mummu oli mukana, oli kiire nukkumaan jos meinasi ennättää nukahtaa ennen kuin mummu alkoi vetää hirsiä alasängyssä.

Kaikki nämä kesät ovat vielä tallessa minussa, puissa, järvivedessä, metsäpoluissa, tutussa järvimaisemassa sekä mustikanvarvuissa, joilta aina silloin tällöin poimin itselleni mukillisen.

Picture of Minna Knutar

Minna Knutar

Vastaa

Search

Kategoriat: